Helenin luona

Taalla Jerusalem, kuuleeko Rantasalmi? Ok, annetaan sitten palaa.....

Eli illalla sitten kaytiin taman bussissa tapaamamme naisen, Helenin luona vierailulla. Han oli oikein viehattava, ehka 75- 80-vuotias, mutta ei halunnut itseaan kuvattavan. Sanoi hettaneensa menemaan kaikki kuvat, joissa esiintyy, koska nakee itsensa niin rumana. Ja han oli ihan oikeasti kaunis ja tosi viehattava....harmitti, mutta taytyy kunnioittaa tietenkin hanta. Hanella on ihana koti. Pieni yksio kauniilla paikalla aivan lahella keskustaa. Kadun nimi on suomeksi Siionia rakastavat ja han sanoi sen olevan niin osuvaa, koska han rakastaa Israelia. Han on Sveitsissa syntynyt, Saksassa ja Ranskassa kasvanut juutalainen. Asunut myos Kanadassa. Hanen 18 vuotta sitten edesmennyt miehensa oli kartografi ja keraili vanhoja karttoja. Han lahjoitti ne sitten kansalliselle kirjastolle ja sai Helenin mukaan "rangaistukseksi" luetteloida ne kaikki. Tyo kesti 8 vuotta ja sen tuloksena syntyi hieno kirja, jossa kartat on kuvattu ja lueteltu kaikki noin 6000 kipaletta. Helen naytti tuota kirjaa.

Kun kysyin, miksi ihmeessa han kutsui meidat kylaan, han sanoi itseaan koskettavan syvalta, kun kuulee jonkun olevan vapaaehtoistyossa Israelissa. Han tarjosi meille yrttiteeta, jonka oli hauduttanut puutarhasta poimituista tuoksupelargonian lehdista. Eli siita vaan teeta hauduttamaan jokainen, jolla tama kasvi on. Mullakin on aikoinaan ollut ja sain nyt hanelta oksia. Ajattelin yrittaa tuoda ne kotiin ja istuttaa purkkiin. Toki samaa kasvia saa Suomesta, mutta olisi aika tunteellista saada kasvamaan taalta tuotu kukka. En tieda onko se sallittua, mutta yritan kait kuitenkin....

No, koska Helen ei suostunut kuvaan, han kehotti ottamaan kuvia kodistaan. Se oli tosi kaunis...tassa olkaa hyvat...

Nakyma ovelta

Siita vasemmalle

Hupsista, siellahan oli mies..... ja edelleen vasemmalle

Ja nyt on kayty ympari

Sitten viela kuva ovinurkasta

No, mitas piditte? Luulenpa Iinan ainakin pitaneen. Lattia oli tuollaista kaunista kaakelia. Rappukaytavasta sisaan tultaessa oli pieni eteisaula, joka jatkui keittioksi. Muuta emme nahneet, mutta yksiosta lienee kysymys, koska vuode oli olohuoneessa.

Nyt sitten olette tekin kayneet Helenin luona kylassa. :)

Viela on kaksi tyopaivaa, sitten olemme ajatelleet kayda viela suomalaiste noin 40 vuotta sitten perustamassa kibbutsissa Jad Hasmonassa. Ja yhteyshenkiloltamme saimme tanaan tietaa eraasta paikallisesta seurakunnasta, jolla on rukoustorni 14. kerroksessa. Sielta on kuulemma aivan mahtavat nakoalat yli Jerusalemin. Siella on suomalainen johtaja-pastori.

Tasan viikon kuluttua lahestymme Budapestia....ja kotia...jesss.....

Pidetaan lippu korkealla eika unohdeta vanhuksia...