Uudistuneet voimat

Nyt rupeaa tuntumaan siltä, että mun voimat ovat palanneet. Kauan se kesti. Että mistäkö sen huomaa? No vaikkapa siitä, että taas tekee mieli tehdä jotain kivaa kodin sisustamisessa. Kuten vaikkapa ostaa kirpparilta ikkunaverhot keittiöön vitosella, ommella ne yhteen, pestä, silittää ja sitten ikkunaan. Ja tältä näyttää

Ikkunalla on mun kesän yrtit, jotka eivät näytä viihtyvän sisällä - kuolleita melkein kaikki. Mutta mulla on jo suunnitelma siihenkin, kunhan vain purkkeihin istutettavat kasvien alut juurtuvat, niin saavat mausteet kyytiä.

ja löytyi väriin sopiva liinakin pöydälle. Niin ja kyllä nuo kynttilätkin, jotka löytyivät komerosta, sopivat. Ei ole keltainen, vaan sinapin värinen ja samaa väriä on verhoissa. Muuten puolipoltettuja kynttilöitä löytyy vaikka miten paljon...

Nyt pitää mennä laittautumaan naisten iltapäivää varten. En ole siellä juuri käynytkään pariin-kolmeen vuoteen. Sekin on jo yksi merkki. Niin ja olen laiskotellutkin tehnyt vain pieniä hommia, kuten pessyt keittiön ikkunat ulkoa, auton lasit sisältä, pessyt pari koneellista pyykkiä ja laittanut nuo ikkunaverhot. Äiti tapasi sanoa, että laiska töitään lukee..

Kanerva-aika

Nyt just tänään oli aika laittaa parvekkeelle kanervat. Kukkatorilla oli tosi hienoja ja isoja. Niin saivat kaikki kesän kukat lähtöpassit parvekelaatikoista ja nämä tulivat tilalle.

Kuvaan ei mahtunut kaikkia neljää laatikkoa. Tosin daaliat ja amppelimikäsenytolikaankukka jäivät vielä.

Parin tunnin päästä saunaan....

Svinalängorna - Sikalat

Oltiin illalla teatterissa kattomassa Svinalängorna eli suomeksi Sikalat. Kirjan on kirjoittanut vaasalaislähtöinen ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski. Se sai Ruotsissa Augustpalkinnon ja oli myydyin kirja sinä vuonna. Lisätietoja täällä http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789515017017 . Hankalaa oli, ettei ymmärtänyt aivan kaikkea (esitys oli ruotsalaisessa teatterissa), mutta pääasiat kyllä. Oli tosi hyvä, mutta rankka esitys. Täytynee lukea kirja, kun tässä vapaa-aika kohta lisääntyy. Kirjastossa kaikki kirjat oli lainassa ja viisi varausta, joten pitänee tsekata kirjan hinta verkkokaupassa. Käväisin tässä välissä ostamassa sen täältä http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789515017017, hinnaksi tuli 14,80 toimituskulujen kanssa.  Kirja oli alennuksessa.

Oltiin aamupäivä hoitamassa Nellyä ja Hannesta, kun Maria oli koulussa. Käväistiin marjassa, syötiin, leikittiin orkesteria, laulettiin ja välillä pikkuvetikka nukkui päikkärit. Huomenna menen yksin hetkeksi aikaa vielä. Illalla mennään kuuntelemaan Lähi-Idän erikoistoimittaja Heikki Kangasta. Hän kertoo Israelin tilanteesta.

Mulla on taas viime aikoina ollut ikävä Israeliin. Olen mielikuvissani kävellyt siellä tutuilla kaduilla vanhainkodin lähellä. Saa nähdä päästäänkö vielä siellä käymään. Suunnitelmia on, mutta toteutumistahan ei voi vielä tietää.

Pitäkäähän edelleenkin huolta toisistanne....

Pitsaa, lopputyötä ja kukkia

Että mitenkä otsikossa mainitut asiat liittyvät toisiinsa? No ei mitenkään. Ovatpa vain jotenkin olleet osa viime päiviäni. Tiistaina Iina toi mut kotiin koulusta ja houkuttelin - tosin sitä ei juuri tarvinnut tehdä - hänet kanssani pitsalle Dallas Pizzaan. En kyllä ole enää kovin innokas pitsalla kävijä, ne kun ovat tulleet aika samanmakuisiksi ja kuiviksi kaikki. Nyt oli kyllä poikkeus. Oli tosi hyvää ja mehukasta. Lupasin, etten enää muualle mene pitsalle kuin sinne. Nähtäväksi jää pitääkö lupaus.

Eilen sitten väänsin lopputyötä oikein tosissani ja sain kasaan omasta mielestäni tarvittavat sivumäärät. Lähettää päräytin sen sitten ohjaajalle, joka palauttikin sen niin, että hetiä tänä aamuna sain ryhtyä tekemään kommenttien mukaisia muutoksia. Melkein koko päivä siinä taas vierähti. Meinasi melkein unohtua ruuan laittokin. Keitin pitkästä aikaa oikean lihakeiton ja syötäväähän siitä tuli. En kyllä ole mikään lihakeiton suuri ystävä.

Tää tekstitys toimii tosi tyhmästi. Aina välillä se unohtaa valitut fontit ja värit ja on pakko valita taas uudelleen. Käväistiin Munnin kanssa ulkoiluttamassa sauvoja tuolla Köklotintiellä. Puolet matkasta sataa tihuutteli, mutta ei se matkantekoa haitannut.

Olen muuten saanut orkidean kukkimaan uudelleen....

kaunis se on....

Kukista puheen ollen, en mitenkään ymmärrä ulko-ovemme vieressä roikkuvaa lumihiutalekukkaa - vai mikä sen nimi nyt onkaan. Koko kesänä siinä on ollut tosi heikosti kukkia, mutta nyt syksyllä yhtäkkiä se on ruvennut pukkaamaan kukkaa kuin pipoa. Kato vaikka

Kertaakaan kesällä ei ole ollut kerrallaan näin paljon kukkia ja kasvi on muutenkin paljon elinvoimaisemman näköinen nyt syksyllä. Se on idän puolella, joten saa aurinkoa vain aamulla ja on iltapäivät varjossa. Muut kesäkukat alkaa jo siirtyä talvikauteen, mutta tämä ei kun porskuttaa. Hyvähän se on, että edes yksi kasvi jaksaa kukkia vielä näin syksylläkin.

Pitäis vissiinkin laittaa eläkehakemuskin menemään. Aion tehdä sen netin kautta. Saa nähdä, miten käy.

Mutta kommentoimisiin ja pitäkäähän huolta toisistanne.....

Päivä se on tänäänkin.....

Taas virtaa, oli hieman huonohko - etten sanoisi aika huono - viikonlopun fiilis. Mutta maanantaina jo helpotti. Kaksi iltaa koulua jäljellä ja muutama hassu sivu lopputyöhön. Huomenna haastattelen sekä Vaasan että Mustasaaren omaishoidonohjaajia ja toivon saavani sieltä tietoa, että saan puuttuvat sivut kasaan.

Töissä olen jo ryhtynyt putsailemaan paikkoja pikkuhiljaa. Esimerkiksi tyhjentämällä mapeista vuosien aikana kertyneitä Aa-nelosia tuhottavaksi ja jakelemalla muita tavaroita ympäriinsä. Neljätoista työpäivää jäljellä. Vielä yritän saada mahdollisimman paljon henkilöstölehteä kasatuksi sekä yhden oppaan päivitystä. Siinä se aika sitten vierähtääkin. Kohta menen saunomaan.

Eipä muuta...

kuin mitäs silläkään on väliä... tarttis kait hankkia elämä...

Tietoverkkoja

Harjoiteltiin tänään tekeen lähiverkkoa pieneen firmaan. Ei päästy vielä tekniikkaan, vasta rakennettiin toimisto. Hauskaa, kun kaikki termit on tuttuja työstä, mutta niiden sisältö kirkastuilee pikkuhiljaa, kun opettaja vääntää rautalangasta juttuja. Perjantaina on tentti, sit enää tää yksi juttu. Viikonloppuna jaettiin srk:ssa ensimmäinen lehti, jossa olen päätoimittajana. Vielä on kehittelemistä, suunnitteilla on aivan uusi layout, se ei vielä ehtinyt tähän eikä taida ehtiä seuraavaankaan lehteen, mutta hiljaa hyvä tulee.  Meillä on tosi hieno tiimi tekemässä lehteä.

Pitäisköhän käväistä ulkoiluttamassa sauvoja? Munni on kova tekemään liimaushommia. Ostettiin muutama viikko sitten sauvoihin uudet kumitupet ja ne on sillä jo rikki. Mutta eikös mitä, poika liimasi paksua kumia reiän kohdalle, saas nähdä, miten toimii käytössä..... että sellainen se Munni on.

Ostin eilen kolmen kuvan tauluja kaksi ja niissä on nyt kaikkien viiden lapsenlapsen kuvat ja lopussa vielä isu ja Munni. Voihh...hoksasin just, että taitaa olla pakko ottaa yrtit terassilta sisään. Se tarkoittaa, että on pestävä purkit päältäpäin. Ne on ruskeita saviruukkuja, jotka ovat kesän aikan vihertyneet. Katotaan, miten yrtit rupeaa viihtymään sisällä.

Iina on kovassa flunssassa, kun ei vain olisi sitä itteään. Ja lauantaina pitäisi olla huippukunnossa, kun pitää esiintyä morsiusneitona ystävän häissä. No, on onneksi lepäillyt koko päivän, että eiköhän se siitä tokene, siis tauti meinaan....

Torstai on toivoa täynnä

Jotenkin takaraivossa pirraa, että tuota otsikkoa olen käyttänyt ennenkin, mutta so what..olokoon. Mitäs tässä torstai-aamuna. Elämä kulkee omaa latuaan ja mukana yritetään mennä, vaikka joskus pyristellen. Ei tää aina niin herkkua ole.

Ei mulla ole mitään kirjoitettavaa....pitäis vain ruveta lukemaan kirjaa Poikkeava vai erityinen. Tentti on 11.9. ja runsaat 300 sivua vielä jäljellä. Eilen sain tosi hyviä neuvoja opinnäytetyöstäni, jota eräs ystävä kommentoi. Olen tosi kiitollinen hänelle. Kunhan tuo tentti on ohi, valmistan sen työn ja sit enää menossa oleva tietoverkot-kurssi. Yksi luento ollut ja kaikki termit olivat työstäni mulle tuttuja kuten hubi, tähtiverkko, verkkokortti, koaksiaalikaapeli yms., mutta kun opettaja väänsi rautalangasta systeemit, saivat termitkin todellisen sisällön.

Nyt pakotan itseni kirjan ääreen....