Sairaalaviikko

Jopas nyt jotakin, kun tämä nainen on ruvennut alvariinsa sairastamaan. Olin nelisen päivää pikkuhiljaa voimistuvissa ylämahakivuissa kotona särkylääkeiden avulla. Sitten oli pakko mennä tohtoriin. Tai ajettiin toisena pääsiäispäivänä 7 minuuttia vaille 8 aamulla keskussairaalan päivystyspolille, että jospa ei tarttis mennä tk:n kautta. Noh, vastaanotto oli avulias ja ystävällinen, mutta piilossa pysytellyt tohtori sanoi, että tk:hon vain, koska se on auennut jo varttia vaille 8. Kevyesti ajattelin meidän olevan aivan ekoja, mutta jonoa oli meidän tullessa kahdeksan ihmisen verran. Onneksi ei tarvinnut sentään puolta tuntia kauempaa odotella. Lääkäri vähän koetteli mahaani ja kirjoitti lähetteen sairaalan. Tässä on pääsylippu, hän sitten humoristisesti tuumasi.



Se pääsylippu sitten oikeutti hoitoonpääsyn sairaalatasoiseen laitokseen. Ideopaattinen haimatulehdus oli diagnoosi. Siis syytä ei löytynyt. Noh, kivut sitten päivien mittaan lääkkeiden avulla hellittivät ja perjantaina oli suunta kotiin, jonne oli jo keskiviikkona tullut Ruåttinvieraita. Munnin tytär ja tyttärentytär. Vietettiin miellyttävät päivät yhdessä. Ja saihan isi olla lastensa kanssa hieman enemmän, kun mä en ollut vierellä hösäämässä.



Lauantaina oli omassa srk:ssa naisten iltapäivä, jossa mulla oli aloituspuheenvuoro. Päivä oli tosi hyvä. Ei oikeastaan paljon parempi olisi voinut olla. Herran Henki oli voimakkaasti ja hoitaen läsnä. Illalla vietiin typykät Fransmanniin syömään. Eikä tarvinnut pettyä. Tälläkään kertaa. Olen jonkun kuullut moittivan kyseista ruokapaikkaa, mutta minä en ole siellä pettynyt vielä kertaakaan.





Kala-äyriäisruukku: lohta, kuhaa ja simpukoita jokiäyriäiskastikkeessa, lisukkeena uuniperunaa. Oli vielä parempaa miltä näyttää!





Isä, tytär ja tyttärentytär





Pääsinhän minäkin kuvaan.



Tänä aamuna veimme tytöt laivalle. Toivottavasti paluumatkalla meri on tyynempi kuin tullessa, jolloin myrskysi aika lailla.



Luukas 8:22—25 ”Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen." Ja he lähtivät vesille. Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa. Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven. Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"

Pääsiäiskokolla

Enpäs olekaan sitten Petolahden aikojen saanut olla pääsiäiskokolla. Siellä meillä oli joka pääsiäislauantai kokko ja osa sukuakin aina tuli sitä ihailemaan. Nytpäs sitten saatiin olla mukana Mäntymäen kokolla.



Ensin kokkoon ruiskutettiin valtavat määrät jotain herkästi syttyvää ja pahalta haisevaa nestettä





Vihdoinkin saatiin tulta





Näin komeasti kokko paloi





Ja paljon ihmisiä mukana





Illan kaunotar



Sellainen oli pääsiäiskokko armon vuonna 2012.



Luukas 22:55—62 ”Ja he virittivät valkean keskelle esipihaa ja asettuivat yhdessä istumaan, ja Pietari istui heidän joukkoonsa. Niin eräs palvelijatar, nähdessään hänen istuvan tulen ääressä, katseli häntä kiinteästi ja sanoi: "Tämäkin oli hänen kanssaan."

Mutta hän kielsi sanoen: "Nainen, en tunne häntä."

Ja hetkisen perästä näki hänet toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet yksi niistä." Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ole."

Ja noin yhden hetken kuluttua vakuutti vielä toinen sanoen: "Totisesti, tämä oli myös hänen kanssaan; sillä onhan hän galilealainenkin."

Mutta Pietari sanoi: "En ymmärrä, mies, mitä sanot." Ja samassa, hänen vielä puhuessaan, lauloi kukko.

Ja Herra kääntyi ja katsoi Pietariin; ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli hänelle sanonut: "Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti minut kiellät."

Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.”

Purppurahelmen leivontablogi

Käykää hyvät ihmiset katsomassa tuosta vasemmalta sivusta purppurahelmen leivonnaisia. En ole moisia ilmestyksiä ennen nähnyt. Varsinkin vauvakakkujen koristukset.

Tästäkin sinne pääsee http://purppurahelmi.vuodatus.net/

Pääsiäinen

Enkeli ilmoitti, että hauta on tyhjä. Hän on noussut ylös!



Nyt on pitkäperjantai ja mulla on ollut tuo pääsiäisasetelma jo viikon verran pöydällä muistuttamassa tapahtumista parituhatta vuotta sitten.



En ehkä aivan ole vielä taudista toipunut, mutta kävelyllä on jo käyty. Viimeksi tänään. Aamulla, kun lähdin hakemaan lehteä, aukeni eteeni ihmeellinen maisema. Lunta oli yön aikana tullut ainakin 10 senttiä, aurinko paistoi lämpimästi ja linnut lauloivat.



Aamiaisen jälkeen käytiin 2,9 km pituisella kävelyllä. Munnilla reppu selässä ja sinne taittelin pajunkissoja, joihin aion kiinnittää värillisiä höyheniä ja laittaa ulos. Sauna lämpeni lenkin aikana ja nyt on saunottukin. Olo on auvoinen ja puhdas. Onhan synnitkin sovitettu ristillä!



Eilen olin seurakunnan kirpparilla myymässä. Ihan mukava tulos oli. Oikeastaan olin yllättynyt siitä, että niinkin paljon asiakkaita kävi siellä. Mutta oli se raskas päivä. Jostain kumman syystä. Ehkä siitä, että olen jo tottunut eläkeläinen. Koko viikon olen herännyt yöllä kolmen paikkeilla ja valvoskellut pari-kolme tuntia ennen kuin uni on vielä hetkeksi vallannut kehoni. Rintaa ja selkää on jomottanut ja niinpä varustauduin illalla yötä vasten aimo annoksella paracetamolia ja ibuprofeenia. Ja kas, nukuin koko yön heräten vain pari kertaa välillä. Hienoa!



Huomenna mennään katsomaan tuonne lähellä olevalle kentälle pääsiäiskokon polttoa. Sunnuntaina on srk:ssa musiikki- ja ilojuhla. Myös Iina tulee käymään eka kertaa meillä. Keskiviikkona saamme myös mieluisia "vieraita", kun Katta ja Johanna tulevat muutamaksi päiväksi.



Nyt taidan kirjoitta sellaista, josta ainakaan Kaisa ei taida tykätä. Uskallan silti. Kävimme nimittäin maanantaina Isossakyrössä. Etsittiin Vanha Aika -nimistä kauppaa ja löytyihän se, mutta valitettavasti oli sujettu. Mutta siitä Isostakyröstä. Laihia on tosi city siihen verrattuna. Eihän siellä ole mitään. Ai niin, oli yksi tienristeys! Olin aivan, että mitä, onko tää totta? Vaikka ollaanhan me siellä ennenkin käyty esimerkiki vanhojen markkinoiden aikaan. Mutta silloinhan siellä on porukkaa kuin pipoa. Eli Laihia rulaa - edelleen!



Johanneksen evankeliumi 3:16 ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”

Isän Rakkauskirje

Lapseni...



Et ehkä tunne minua,

mutta minä tiedän kaiken sinusta.

Ps. 139:1



Tiedän milloin istut ja milloin nouset.

Ps. 139:2

Tunnen kaikki sinun tiesi.

Ps. 139:3

Olen laskenut kaikki pääsi hiuksetkin.

Matt. 10:29-31

Tein sinut minun kuvakseni.

1. Moos. 1:27

Minussa sinä elät, liikut ja olet.

Ap.t. 17:28

Sillä sinä olet minun lapseni.

Ap.t. 17:28

Tunsin sinut jo ennen syntymääsi.

Jer. 1:4-5

Valitsin sinut, kun suunnittelin luomakuntaa.

Ef. 1:11-12

Et ollut vahinko.

Ps. 139:15-16

Kaikki sinun päiväsi on kirjoitettu minun kirjaani.

Ps. 139:15-16

Päätin tarkkaan, milloin synnyt ja missä asut.

Ap.t. 17:26

Sinä olet ihme, suuri ihme.

Ps. 139:14

Kudoin sinut kokoon äitisi kohdussa.

Ps. 139:13

Saatoin sinut maailmaan syntymäpäivänäsi.

Ps. 71:6

Ne, jotka eivät tunne minua,

ovat antaneet minusta väärän kuvan.

Joh. 8:41-44

En ole kaukainen enkä vihainen

vaan täydellinen rakkaus.

1. Joh. 4:16

Ja haluan antaa sinulle ylen määrin rakkauttani

1. Joh. 3:1

vain siksi, että olet minun

lapseni ja minä olen Isäsi.

1. Joh. 3:1

Tarjoan sinulle enemmän kuin maallinen

isäsi koskaan kykenisi.

Matt. 7:11

Sillä minä olen täydellinen Isä.

Matt. 5:48

Kaikki hyvä, mitä saat, tulee minulta.

Jaak. 1:17

Minä olen sinun huolenpitäjäsi ja

täytän kaikki tarpeesi.

Matt. 6:31-33

Suunnitelmani sinun tulevaisuutesi

varalle on aina ollut täynnä toivoa.

Jer. 29:11

Minä rakastan sinua ikuisella rakkaudella.

Jer. 31:3

Ajatukseni sinua kohtaan ovat lukemattomat

kuin hiekanjyväset meren rannalla.

Ps. 139:17-18

Minä iloitsen sinusta laulaen.

Sef. 3:17

En koskaan lakkaa tekemästä sinulle hyvää.

Jer. 32:40

Sillä sinä olet minun aarteeni.

2. Moos. 19:5

Haluan koko sydämestäni ja sielustani

palauttaa asemasi lapsenani.

Jer. 32:41

Ja tahdon näyttää sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita.

Jer. 33:3

Jos etsit minua koko sydämestäsi, löydät minut.

5. Moos. 4:29

Iloitse minussa, ja annan sinulle,

mitä sydämesi toivoo,

Ps. 37:4

koska juuri minä olen antanut sinulle ne toiveet.

Fil. 2:13

Voin tehdä sinulle enemmän kuin

osaat edes kuvitella,

Ef. 3:20

sillä olen suurin rohkaisijasi.

2. Tess. 2:16-17

Olen myös Isä, joka lohduttaa

sinua kaikissa murheissasi.

2. Kor. 1:3-4

Kun sydämesi on särkynyt, olen lähelläsi.

Ps. 34:18

Kannan sinua sylissäni niin kuin

paimen kantaa lammastaan.

Jes. 40:11

Kerran tulee päivä,

jolloin pyyhin silmistäsi kaikki kyyneleet.

Ilm. 21:3-4

Ja otan pois kaiken sen tuskan,

jota olet kärsinyt maan päällä.

Ilm. 21:3-4

Olen Isäsi ja rakastan sinua aivan

kuin poikaani Jeesusta.

Joh. 17:23

Jeesuksessa rakkauteni sinuun tulee ilmi.

Joh. 17:26

Hän on olemukseni täydellinen kuva.

Hepr. 1:3

Hän tuli osoittamaan, että olen puolellasi,

en sinua vastaan,

Room. 8:31

ja kertomaan, etten pidä kirjaa synneistäsi.

2. Kor. 5:18-19

Jeesus kuoli, jotta sinä ja

minä voisimme tehdä sovinnon.

2. Kor. 5:18-19

Hänen kuolemansa oli lopullinen osoitus

rakkaudestani sinua kohtaan.

1. Joh. 4:10

Annoin kaiken, mitä rakastin,

saadakseni sinun rakkautesi.

Room. 8:31-32

Jos otat vastaan Jeesuksen,

otat vastaan minut.

1. Joh. 2:23

Eikä mikään enää erota

sinua minun rakkaudestani.

Room. 8:38-39

Tule kotiin, ja järjestän taivaassa

kaikkien aikojen juhlat.

Luuk. 15:7

Olen aina ollut ja tulen aina olemaan Isä.

Ef. 3:14-15

Kysyn sinulta: haluatko olla lapseni?

Joh. 1:12-13

Minä odotan sinua.

Luuk. 15:11-32

Rakkaudella, Taivaallinen Isäsi

Kaikkivaltias Jumala

Kaksi ekaa kertaa

Muutaman päivän ajan sairastin kuumeilua ja kaameaa yskää. Tavallista flunsaa. Tietenkin. Vaikka kaikki menikin aivan toisin kuin aikaisemmissa sairauskertomuksissa. Vaikka popsin kuumetta alentavia pillereitä, en kokonaan moisesta vaivasta vapautunut ja yskimisestä kipeytyneet pallealihakset olivt kovilla - samoin muuten yläselän lihakset!



Kun koitti sairauden neljäs aamu ja jo edellisenä iltana olin mittaillut verenpainetta, joka oli normaali, mutta pulssi huiteli yli sadan, päätin, että nyt tai ei koskaan. Ensimmäinen vierailu Laihian tvk:een (lue: terveyskeskukseen). Itse rakennukselle osattiin ja kylttien avustuksella parin kujan päässä olevaan lääkärin vastaanottotilaan. Yhdessä kyltissä kehotettiin ottamaan jonotusnumero ilmoittautumisluukulle pääsyä varten, mutta jonotusnumerolaitetta vain ei missään näkynyt. Siinä sitä ääneen ihmetellessäni, odotushuoneen asiakkaat ohjasivat minut pylvään takana piilottelevan jonotusnumeroautomaatin luo. Pari vielä ennen minua.



Kun vuoroni tuli - olin siis soittanut sinne aikaisemmin, kun niin kehotettiin tvk:n nettisivuilla tekemään ja kertonut vaivani ja perussairauteni astman - astuin luukulle ja sanoin nimeni. Tietoni löytyivätkin nopeasti ja virkailija kerran minua katsahdettuaan, totesi, että näytän aika huonolta ja että jaksanko istua vai haluanko maata. Hiljaisesti visersin, että jaksan kyllä istua, mutta jo seuraavassa sekunnissa tuli kiltti hoitaja ja vei minut ensiapuun ja pisti petiin. Yskänkohtausten ravistelemana siinä huokailin. Kohtausten aikana oli pakko mennä kaksinkerroin, kun se sattui niin vietävästi. Otettiin ekg, jossa edelleen pulssi osoitti 110:tä. Ja kohta paikalle tuli lääkäri. Mun ei siis tarvinnu mennä lääkärin luo, vaan hän tuli luokseni. Kun hän kuunteli keuhkojani ja mun oli hengitettävä syvään, luulin pökertyväni. Hengitys alkoi olla tosi pinnallista ja vaikeaa. Labran täti tuli ottamaan kokeet ja toinen täti vei röntgeniin. Sitten laitettiin tippa.



Lääkäri tuli kertomaan tuloksien olevan sekä labrasta että rtg:stä normaalit, joten kyseessä oli raju, viruksen aiheuttama influenssa. Siis ensimmäinen influenssani. Noita lunssiahan on tullut sairastelluksi silloin sun tällöin, mutta nyt se oli ihan oikea influenssa.



Sain vielä kankkuuni kortisonipiikin ja happinaamarin kautta jotain kehkoputkia avaavaa lääkitystä. Samalla tarkkailtiin, ettei pulssi nouse liian korkeaksi kortisonipiikin takia. Siellä se edelleenkin pyöri 110:n yläpuolella. Pikkuhiljaa oloni alkoi tuntua hieman paremmalta ja parin tunnin hoitojakson jälkeen pääsin kotiin. Vaikkakin lääkäri sanoi lähettävänsä minut sairaalaan, ellen kokisi pärjääväni kotona. Lupasin pärjätä. En halua sairaalaan. Loppuviikosta pitäisi mennä näyttäytymään ja heti takaisin, jos tila huononee - mitä nyt en usko.



Kaiken kaikkiaan oli tosi hyvä ensikosketus Laihian tvk:n ensiapuun. Kovasti siellä oli vilskettä ja vilinää, ambulanssi tuli ja meni vieden ihmisiä mennessään. Kiitinkin hyvästä hoidosta ja hoitajatytölle annoin erityiskiitokset, että olin kokenut oloni koko ajan turvalliseksi.



Kotona otin särkylääkettä ja kaivauduin peiton alle. Nukuin tunnin. Väsymys oli vieläkin totaalinen. En jaksanut edes lehteä lukea enkä katsoa keneltä sain tekstarin.



Hetki sitten mun rupesi tekemään mieli lättyjä, mansikkahilloa ja kermavaahtoa. Hieman varovasti esitin asiaa hallitukselle, joka kyllä reteesti sanoi toki osaavansa lättyjä tehdä. Olenkin taitanut aivan turhaan laittaa hänelle ruokaa nämä 20 vuotta. Olisihan hän osannut itsekin. Noh, vispikermaa ei ollut, joten hallitus sanoi pistäytyvänsä kirkolla. Soitin perään, että osta valmispaketti ohukaistaikinaa varten. Pakettia ei löytynyt, mutta lättyjauhoja kuulemma kyllä. Tuolla kuulenkin keittiössä vispilän suhinan. Kohta saan herkutella.



Keittiöstä kuului äsken: Huomenna laitetaan hernekeittoa. Se on Munnin herkkuruoka. Lapsena piti mennä kouluun, vaikka oli sairas, kun siellä oli hernekeittopäivä.



Että tällainen päivä tänään.



Psamit 139:14—16 ”Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.

Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut.”

Käynti Lapualla

Oltiin Lapualla sunnuntaitilaisuudessa, jossa Munnin siskontytön mies perheineen siunattiin työhön Lapuan helluntaiseurakuntaan. V-M aloitti siellä pastorina. Noh, siksi oikeastaan aloin kirjoittaa, kun päivän aikana kuulin kaksi hyvää juttua, jotka ajattelin jakaa kanssasi.



Ajaessamme aamulla Lapualle kuuntelimme Radiodeistä Nurmon kirkosta tullutta jumalanpalvelusta. Puhuja kertoi seuraavan tarinan: Kirkkoherra oli puhunut jumalanpalveluksessa päivän aiheesta ja asiat menivät puheessa hieman sekaisin. Hän kertoi, että Jeesus ruokki viisi ihmistä viidellätuhannella leivällä ja kahdellatuhannella kalalla. Saarnatuolin alapuolella istunut suutari loihe lausumaan ääneensä, että tuohon olisin minäkin pystynyt. Noh, aikaa kului kunnes jälleen päivän aiheena oli tämä sama ruokkimisihme. Ja pappi päätti nyt pitää tarkasti mielessä ja puhua asian oikein. Ja niin hän kertoi Jeesuksen ruokkineen viisituhatta miestä plus naiset ja lapset viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Tämän sanottuaan hän katsahti alas suutariin ja totesi: Olisitkos tähän pystynyt? Tähän suutari totesi, että tottahan toki. Pappi oli hetken hiljaa ja kysäisi sitten, että miten olisit sen tehnyt? Suutari totesi ykskantaan: jäi niin paljon yli viime kerralla.



Toisen tarinan kertoi tämä Munnin siskontytön mies puheessaan. Koulussa opettaja ja ekaluokkalainen tyttö juttelivat valaista. Opettaja selitti, että valaalla on niin pieni kurkku, ettei se mitenkään pysty nielemään ihmistä. Tyttö totesi vakavissaan, että Raamattu kyllä kertoo valaan nielaiseen Joonan. Tähän opettaja uudelleen selitti, että kyllä se valaan kurkku on niin pieni, ettei ihminen siitä sovi läpi menemään. Tyttö ei jäänyt sanattomaksi, vaan lupasi kysyä aisaa Joonalta taivaaseen päästyään. Opettaja sanoi, että entä jos Joona ei päässytkään taivaaseen. Tyttö vastasi topakasti: no sitten opettaja voi kysyä sitä Joonalta.



Matteus 21:14—16 ”Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät. Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", niin he närkästyivät sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"