Tämä blogin hallintapuoli on pantu aivan uusiksi. Tänne saa hymiöitäkin

Laitettiin Iinan kanssa tuolla leirikeskuksen puolella ainakin 100 kiloa - jos nyt hieman saa liioitella - tavaroita järjestykseen.

Mä olen niin täynnä virtaa, että Iinaa otti ihan hermoon. Tunnen nyt - ainakin tänään ja huomisestahan ei vielä tiedä - olevani elämäni kunnossa.

Maanantaina alkaa koulu. Kun jaksaisi 10 kuukautta tsempata, niin sitten se olisi putkessa. Tuntuu, etten millään voi jäädä samanaikaisesti eläkkeelle, kun koulu loppuun. Minähän tuun pitkähäntäisiin täihin, jos kaikki yhtäkkiä jää pois. Eli näillä näkymin ainakin jatkan vielä tätä osa-aikaeläkettä. Sehän on aika mukavaa: 3 pv töitä ja 4 pv vapaata. No, huomenna voin jo taas olla toista mieltä. Eipä sitä kannata vielä huolehtia ensi syksyn asioista, mennään nyt tätä. Näin tapasi äitini sanoa, kun oli raskaita aikoja.
Uma-kissa on saanut uuden nimen: Kiisseli. Iina vähän vastusteli, mutta sanoin, että tietenkin virallinen nimi on Uma Salo ja lempinimi Kiisseli Pesonen. Eikös se kuulostakin hyvältä. Me ollaan pärjätty ihan hyvin allergioittenkin kanssa, vaikka Kiisseli on yöt sisällä, kun on kylmä. Siitä on tullut kyllä aika kranttu. Voitteko ymmärtää, ettei kissa syö tuoretta kalaa!!! Mutta Kiisselipä ei syö. Purkkiruokaa vain ahtaa isoon mahaansa.
Tässä vielä sinisen hämärän kuva iloksenne.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti